Voittoja ja tappioita – onko epäonnistuneella lääkekehityshankkeella merkitystä?
Matka ideasta lääkkeeksi on pitkä. Aikaa kuluu helposti yli kymmenen vuotta ja rahaa satoja miljoonia euroja. Lopputuloksena voi kuitenkin olla lääke, joka lievittää oireita tai parantaa potilaan. Toisinaan sairauksia onnistutaan myös ennaltaehkäisemään.
Tästä syystä lääkekehityshankkeen epäonnistuminen koskettaa monia. Perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta tehneet tutkijat pettyvät, start-up yritykset joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin, isojen lääkeyritysten pörssikurssit laskevat, lääkärit eivät saa uusia työkaluja ja lääkettä toivoneet potilaat pettyvät. Myös oma ammattikuntani jää toimettomaksi Excelinsä äärellä. Ei tarvita terveystaloustieteilijöiden kustannushyötylaskelmia.
Takaiskuista opitaan
Takaiskuista kuitenkin opitaan jotakin. Tiede kehittyy tyypillisesti pienin kumuloituvin askelin. Uudet havainnot pohjautuvat aiempaan tietoon. Mitä merkitystä epäonnistuneella lääkekehityshankkeella sitten voi olla? Itse asiassa paljonkin. Tätä kysymystä Etlatiedon tutkijat tarkastelivat vuonna 2015 julkaistussa Raiders of Lost Value -kirjassa. Tutkijat kävivät läpi sellaisten suomalaisten 2000-luvun alun bioteknologia-alan yritysten historiaa ja merkitystä, joiden liiketoimintaa ei siinä muodossa enää ole olemassa. Usean yrityksen tarina jäi valitettavasti verrattain lyhyeksi.
Tästä huolimatta yritystoiminnalla oli yhteiskunnallista merkitystä, joka havaitaan vielä tänäkin päivänä monin tavoin. Se näkyy aineettomana pääomana. Yksi aineettoman pääoman ulottuvuus on inhimillinen pääoma, joka tarkoittaa ihmisille kertynyttä tietoa, taitoa ja kokemusta. Rakenteellinen pääoma tarkoittaa puolestaan laitteita, immateriaaliaoikeuksia, julkaisuja, laatu- ja tietojärjestelmiä ja prosesseja. Suhdepääoma muodostuu taas muun muassa suhteista asiakkaisiin, rahoittajiin, tiedeyhteisöön ja viranomaisiin. Aineeton pääoma ja arvo eivät katoa, vaikka kehityshanke ja liiketoiminta loppuisivat.
InFLAMES: kaikki kertynyt aineeton pääoma käytössä
Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen InFLAMES-lippulaiva (Innovation Ecosystem based on the Immune System) kuuluu Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan. InFLAMES pyrkii muodostamaan kansainvälisesti tunnustettu huippuluokan immunologisen tutkimuksen ja tuotekehityksen osaamiskeskittymän. Tavoitteena on olla maailmanlaajuisesti houkutteleva yhteistyökumppani muun muassa kansainvälisille yrityksille. InFLAMESissa tavoitellaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Keinoina ovat yritysyhteistyö, kaupallistamiseen liittyvän osaamisen kasvattaminen, verkostot, kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja opetus.
InFLAMES-lippulaiva voi hyödyntää kaikkea sitä aineetonta pääomaa, jota hankkeessa mukana oleville yksilöille ja yhteisöille on kertynyt. Voimme myös hyödyntää oppeja, joita saatiin 2000-luvun alussa. InFLAMEsissa kehitetään uusia hoitomuotoja inflammaatiosairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Tässä työssä syntyy päivittäin inhimillistä, rakenteellista ja suhdepääomaa, joka on myös tulevien tutkijoiden ja sukupolvien käytössä.
Juha Laine, työelämäprofessori
0 Comments