Helposti luullaan, että kaiken maailman dosenttien tutkimus on kaukana jokapäiväisestä elämästä ja käytännön työstä. Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei tämä pidä paikkaansa. Eteisvärinää mittaava mobiilisovellus sekä korona- ja sinilevätestit ovat esimerkkejä siitä, miten kotimainen tutkimus on tullut lähelle arkipäivää hyvin nopeasti. Sen sijaan, että pitäisi lähteä laboratorioon antamaan näytettä ja odotella tulosta, homman voi hoitaa kotona muutamassa minuutissa.

Suomi on hyvin innovatiivinen ympäristö. Maamme resursseihin nähden tarjolla on paljon tukea ja osaamista, myös jonkin verran rahoitusta. Business Finland, Euroopan Unioni, monet säätiöt ja Suomen Akatemia tarjoavat rahoitusta, jotta voimme viedä ideat seuraavalle tasolle. Toisaalta, välillä liiallinen sääntely ja vahva muutosvastarinta hidastavat uusien innovaatioiden hyödyntämistä.

Suomen tulevaisuuden suurimpia haasteita ovat talouskasvun ylläpitäminen sekä ympäristön- ja terveydenhuollon kantokyky. Näihin kaikkiin on helppo nähdä korkeakoulut tärkeänä osana ratkaisua. Esimerkiksi yliopistojen ja yritysten yhdessä kehittämillä uusilla diagnostisilla menetelmillä sairaudet voidaan havaita varhain ja  niiden parantaa hoitotuloksia. Uudet diagnostiikkakeksinnöt myös vähentävät ympäristön kuormitusta ja auttavat ohjaamaan rajallisia resursseja oikein. Parhaassa tapauksessa keksinnöillä luodaan myös talouskasvua ja työpaikkoja.

Kaiken menestyksen pohjana on laadukas perustutkimus ja osaaminen, niiden avulla voimme kehittää uusia innovaatioita ja edistää hyvinvointia.

Vihreä terveydenhuolto on mahdollinen

Terveydenhuoltosektori ja lääketeollisuus ovat merkittäviä energiankuluttajia ja hiilidioksidipäästöjen lähteitä. Lääkkeiden käyttö taas tuottaa paljon lääkeainejäämiä ympäristöön, missä niillä on merkittäviä vaikutuksia sekä vesistöihin että maaperään. Oikea hoito, oikeaan aikaan, oikealle ihmiselle-hoitoprosessi parantaa hyvinvointia ja on edellytys ympäristöystävälliselle ja  kustannustehokkaalle terveydenhuollolle. Juuri tässä parempi diagnostiikka ja tehokkaammat lääkkeet ovat suuressa roolissa.

Terveydenhuollon julkisten toimijoiden ja yritysten on tärkeää kertoa haasteistaan ja ongelmistaan avoimesti, erityisesti tutkijoille, jotta ratkaisuja olisi helpompi hakea. Valitettavan usein keskustelu keskittyy onnistumisiin ja menestystarinoihin; monesti voisi olla hyödyllisempää puhua laboratorioanalyysien puutteista tai osaamisvajeesta.

Ratkaisu voi löytyä yllättävän nopeasti, kunhan keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä on auki. Yhteistyön edesauttamiseksi voisi ideoida uusia rahoitusinstrumentteja, jonkinlaisia kilpailuja tai ainakin eri toimijoiden yhteisiä tapahtumia. Monet ideat ja innovaatiot pohjautuvat epävirallisiin illalliskeskusteluihin. Yhteistyö ja avoin mieli ovat avainasemassa tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.

Terveydenhuollon kehittäminen edellyttää yhteistyötä yliopistojen, yritysten ja julkisen terveydenhuollon välillä. Tämä yhteistyö luo uusia työpaikkoja ja edistää hyvinvointia. Lääketieteen alalla tapahtuu jatkuvasti edistystä ja teknologian nopea kehitys tuo uusia mahdollisuuksia terveydenhuollon parantamiseen.

Jarkko Koivunen, tutkimuspäällikkö, InFLAMES