Lundbeck-säätiö on myöntänyt noin neljän miljoonan euron apurahan tutkimushankkeelle, jossa selvitetään herpesvirusten ryhmään kuuluvan sytomegaloviruksen ja aivokasvainten välisiä yhteyksiä. Hankkeeseen osallistuu tutkimusryhmiä Suomesta, Tanskasta ja Ruotsista. Turun yliopistossa tutkimusta johtaa professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Cecilia Söderberg-Nauclér.

Professori Söderberg-Naucler tivoo, että uusi tutkimus auttaa parantamaa glioblastooma nykyhoitoja. Kuva: Iqra Anam.

Apuraha myönnettiin Suomessa sekä Ruotsissa työskentelevälle Söderberg-Nauclérille sekä Tanskaan professori Jiri Bartekille. Heidän tutkimushankkeensa otsikko on Causal Role, Mechanistic Impact and Therapeutic Targeting of Human Cytomegalovirus (HCMV) in Brain Cancer.

Bartekin ja Söderberg-Nauclérin tutkimusryhmät tutkivat ihmisen sytomegaloviruksen esiintymisen ja glioblastooma-aivokasvaimen kehittymisen ja hoitovasteiden välisiä yhteyksiä. Bartekin ryhmä työskentelee Tanskan syöpäinstituutissa Kööpenhaminassa ja Soderberg-Nauclérin tutkimusryhmät toimivat Turun MediCityssä ja Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa.

Tutkimusryhmät selvittävät, miten usein aivokasvaimissa havaittava sytomegalovirus voi aiheuttaa tai edistää glioblastooman etenemistä. Glioblastooma on yleisin ja pahanlaatuinen aivosyöpä, eikä siihen ole tällä hetkellä olemassa tehokasta hoitoa.

Sytomegalovirus kuuluu herpesviruksiin ja suurin osa ihmisistä saa sytomegalovirustartunnan elinaikanaan. Tartunta on usein oireeton, mutta virus jää tartunna jälkneen elimistöön piilevänä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että glioblastooman lisäksi sytomegalovirus aktivoituu monissa eri syövissä. Kuitenkin vain tietyt sytomegaloviruksen kannat näyttävät olevan vahvasti yhteydessä syöpään, mikä viittaa siihen, että vain harvinaiset kannat voivat olla syöpää edistäviä viruksia. Tutkijat ovat myös osoittaneet, että glioblastoomapotilaiden antiviraalinen lääkehoito saattaa pidentää huomattavasti potilaiden elinaikaa.

– Tavoitteenamme on tarjota syvällistä uutta tietoa siitä, miten viruksen eri kannat ja isäntäsolun välinen vuorovaikutus vaikuttaa aivosolujen aineenvaihduntaan ja kasvaimen kehitykseen sekä tarjota tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, miten syöpähoitoja voitaisiin parantaa. Tämä toivottavasti edesauttaa nykyisten glioblastooman standardihoitojen kehitystä, sanoo Cecilia Söderberg-Nauclér.