Rauhasliuskat ovat naisen rinnan rakenteita, jotka tuottavat maitoa imetyksen aikana. Ne ovat myös rintasyövän esiasteiden ja syöpien yleinen ilmaantumispaikka. Rauhasliuskojen rakenne on tunnettu puutteellisesti, mutta Turun yliopiston tutkijat ovat nyt onnistuneet kuvaamaan tarkasti niiden kolmiulotteisen anatomian. Kudosnäytteet, joihin löydökset perustuvat, saatiin rintojen pienennysleikkauksessa käyneiltä potilailta.

Rintarauhanen koostuu useista rauhaslohkoista, jotka jakautuvat edelleen pienempiin osiin eli rauhasliuskoihin. Nämä rauhasliuskat ovat terttumaisesti haaroittuvia yksiköitä, joissa maito muodostuu imetyksen aikana.

Aiemmin on oletettu, että rauhasliuskat ovat runsaammin haaroittuneita ikääntyneillä ja synnyttäneillä naisilla. Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sanoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Emilia Peuhu Turun yliopiston Biolääketieteen laitokselta.

– Kun tutkimme naisen rintakudosta joitakin vuosia raskauden ja imetyksen jälkeen, sitä ei pystynyt rauhasen haaroittumisen perusteella erottamaan nuoren ja synnyttämättömän naisen rintakudoksesta, Peuhu sanoo.

Peuhun mukana löydös oli yllättävä ja tärkeä, koska suurimman osan rintasyövistä ajatellaan saavan alkunsa juuri rauhasliuskoissa.

–Sen valossa on olennaista, että tunnemme mahdollisimman hyvin rauhasliuskojen rakenteen ja toiminnan. Silloin meillä on paremmat mahdollisuudet ymmärtää, miten syöpä syntyy ja etenee juuri näissä rakenteissa. Eli syövän kannalta aika perusasioiden äärellä olemme, Peuhu toteaa.

Sekä naisten kesken että yhden naisen rinnan sisällä rauhasliuskojen haaroittumisessa on vaihtelua, mutta se ei liity ikään eikä lasten määrään. Hormonaalinen ehkäisy ei myöskään tutkimuksen mukaan vaikuttanut merkittävästi rintakudoksen haaroittumiseen, mutta kuukautiskierron vaiheet näkyvät rauhasliuskoissa kasvuna ja supistumisena.

Tutkimuksessa mukana ollut väitöskirjatutkija Oona Paavolainen toteaa, että tietoaukot rauhasliuskojen anatomiassa johtuvat osin vanhoista tutkimusmenetelmistä ja osin eläinmalleista.

– Maitorauhasen anatomiasta tutkimusta on tehty kolmiulotteisesti aiemmin hiirillä, mutta ihmisen rintakudoksen rakenne on varsin erilainen kuin hiirellä. Hiirellä ei ole rauhasliuskoja, vaan ne muotoutuvat vasta kun hiiri alkaa valmistautua imetykseen, Paavolainen toteaa.

Turkulaistutkijoiden työssä poikkeuksellista on se, että tutkitut kudosnäytteet olivat tervettä ihmisen kudosta. Näytteet saatiin naisilta, jotka olivat tulleet Turun yliopistolliseen keskussairaalaan rintojen pienennysleikkaukseen. Peuhun kliinisenä yhteistyökumppanina tutkimuksessa oli plastiikkakirurgi, InFLAMES-tutkija Pauliina Hartiala.

Lähes läpinäkyviksi käsitellyt näytteet kuvattiin uuden sukupolven light sheet -mikroskoopilla, jolla näytteistä saatiin kolmiulotteisia kuvia. Uusi tekniikka salli myös kolmiulotteisen histologisen tutkimuksen, jossa tehtiin kiinnostavia havaintoja haaroittumiseen liittyvistä solubiologisista tekijöistä. Näillä menetelmillä rintakudoksen pienempiä rakenteita saatiin näkyviin ja niitä voitiin tutkia tarkkuudella, johon ei ole aiemmin päästy.

Peuhun ryhmän tutkimus julkaistiin Cell Reports -tiedelehdessä.

Lue alkuperäinen artikkeli Volumetric analysis of the terminal ductal lobular unit architecture and cell phenotypes in the human breast