Syöpäbiologian professori ja InFLAMES ryhmänjohtaja Jukka Westermarckin tutkimusryhmä on tunnistanut uuden munasarjasyövän mahdollisen alatyypin. Tämän alatyypin kasvaimet vaikuttavat vastaavan erityisen hyvin kliinisessä tutkimusvaiheessa olevaan syöpälääkkeeseen. Munasarjasyöpä on yksi yleisimpiä naisten syöpätyyppejä.

Munasarjasyövälle on ominaista se, että vaikka alkuvaiheen syöpä vastaa hyvin tavallisiin syöpähoitoihin, syövän uusiutuessa syöpäkasvain on muuttunut vastustuskykyiseksi käytössä oleville hoidoilla.

– Tästä syystä uusiutuviin kasvaimiin tehoavien hoitojen löytäminen ja keinot määrittää, ketkä potilaista hyötyvät näistä hoidoista, olisi potilaiden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta tiedetään, että munasarjasyövässä on molekulaarisia alatyyppejä, jotka reagoivat hoitoihin eri tavalla, Jukka Westermarck kertoo.

Turun biotiedekeskuksessa työskentelevä professori Westermarckin tutkimusryhmä on nyt tunnistanut ihmisen munasarjasyövän uuden mahdollisen alatyypin ja osoittanut, että tätä alatyyppiä mallintavat kasvainsolut vastaavat erityisen hyvin kliinisessä tutkimusvaiheessa olevaan syöpälääkkeeseen.

Molecular Cancer Therapeutics -julkaisusarjassa julkaistu löydös perustuu työryhmän 15 vuotta sitten löytämän CIP2A-proteiinin ilmenemisen eroihin munasarjasyöpäkasvainten välillä. CIP2A:ta ilmennetään suurimmassa osassa munasarjasyövistä, mutta uusien tutkimustulosten mukaan noin 20 prosentilla munasarjasyöpäpotilaista on kasvain, joka ei ilmennä CIP2A-proteiinia. Lähtien tästä kliinisestä havainnosta, tutkimusryhmä pyrki lääkeaineseulonnalla löytämään lääkkeitä, jotka erityisen tehokkaasti tappaisivat CIP2A-negatiivisia munasarjasyöpäsoluja.

– Tunnistetun lääkemolekyylin APR-246/Eprenetapopt® tehoa on tutkittu eri syöpätyyppien kliinisissä kokeissa, mutta tähän mennessä se ei ole osoittautunut riittävän tehokkaaksi munasarjasyöpäpotilaiden hoidossa. Perustuen näihin uusiin tuloksiin olisikin mahdollista tunnistaa CIP2A-negatiivisen munasarjasyövän alatyypin potilaat ja tutkia, tehoaako APR-246-lääke erityisen hyvin juuri näiden potilaiden kasvaimiin. Valitettavasti tällaisen kliinisen hoitokokeen toteuttaminen suomalaisilla syöpäpotilailla on epätodennäköistä johtuen kliinisen lääketieteen tutkimuksen rahoitukseen kohdistuneista merkittävistä leikkauksista, Westermarck sanoo.

Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijoiden kanssa. Sitä rahoittivat muun muassa Sigrid Juseliuksen säätiö, Syöpäsäätiöt ja Suomen Akatemia.

Tutkimus on julkaistu Molecular Cancer Therapeutics -lehdessä 1.4.2022: https://doi.org/10.1158/1535-7163.MCT-21-0622