Ollessani vielä nuori apulaislääkäri aikuisen leukemiadiagnoosi tarkoitti kuolemaa. Noista ajoista on jo jokunen vuosi vierähtänyt eikä leukemiaan sairastuneen tarvitse enää pikaisesti hyvästellä sukulaisiaan ja ystäviään.

Viime vuosikymmenten aikana myös monien muiden syöpien ennuste on dramaattisesti muuttunut parempaan suuntaan. Tämä on markkinoille ilmestyneiden tehokkaiden lääkkeiden ansiota. Silti olemme melko voimattomia joidenkin syöpien iskiessä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet aivo- ja haimasyövät.

Tehokkaasti toimivien lääkkeiden vaikutus ei aina ole parantava eikä pysyvä muissakaan syövissä. Syöpä pystyy lääkkeeseen totuttuaan käyttämään muuntautumiskykyään ja suoltamaan uusia syöpäsoluja, jotka eivät juuri piittaa uudesta ja usein kalliista lääkkeestä. Syöpäsolut ovat pystyneet aktivoimaan geenistönsä ja ottamaan käyttöönsä uusia molekyylejä ja mekanismeja – ei pelkästään pitääkseen itsensä hengissä, vaan lisääntyäkseen holtittomasti. Syöpäsoluista on tullut resistenttejä!

Syöpien salat ovat selviämässä

Olemme perinteisesti niputtaneet syöpiä ryhmiinsä: keuhkosyöpä, maksasyöpä, rintasyöpä. Olemme hoitaneet niitä tietyllä tavalla tietämättä, mitä kunkin yksittäisen potilaan solussa on muuttunut niin, että se on aloittanut villin lisääntymisen.

Uudet ja yhä tarkemmat tutkimusmenetelmät ovat selvästi osoittaneet, että kaikkien potilaiden syövissä on ainakin jossain määrin omaleimaista muuntumista. Tämä jakaa tutut syöpätyypit moneen eri alatyyppiin. Syöpä ei siis ole yksi tauti. Sitä se ei ole edes silloin, kun kokenut patologi tunnistaa mikroskoopillaan syövän tietyksi tyypiksi ja potilaspapereihin ilmestyy sama diagnoosinumero kuin kymmenille, sadoille tai tuhansille muille syöpäpotilaille.

Tutkijat ovat löytäneet useita muuntuneita molekyylejä eri syövistä ja lääkefirmat ovat kehittäneet täsmälääkkeitä, jotka tehoavat ainoastaan tiettyä muuntunutta molekyyliä ilmentäviin syöpiin. Täsmälääke jättää normaalisolut rauhaan ja tekee selvää syöpäsoluista kuin tarkka-ampuja. Syöpään johtavia muuntuneita molekyylejä löytyy koko ajan lisää, ja lääkekehittäjät ympäri maailmaa testaavat mahdollisuuksia käyttää niitä kohteina uusia lääkkeitä suunnitellessaan.

Oikean hoidon valitseminen vaatii yhä parempaa, yksityiskohtaisempaa ja samalla monimutkaisempaa diagnostiikkaa. Näin päädytään meille itse kullekin sopivaan hoitoon (personalized medicine). Hoito räätälöidään sen mukaan, mitkä konstit ja temput syöpäsolumme ovat ottaneet käyttöönsä.

Syöpäsolu on kuitenkin ovela muuntautuja ja piiloutuja. Pysyäksemme edellä tai vähintäänkin mukana taistelussa sitä vastaan, tarvitsemme arsenaalin täsmälääkkeitä tukkimaan syöpäsolun lisääntymisreitit sitä mukaa, kun se ottaa niitä käyttöönsä.

Mutta riittääkö täsmälääke?

Syövänhoito ei kuitenkaan ole kahden kauppa syöpäsolun ja lääkkeen välillä. Kyseessä on kolmoisdraama, jossa yhtä pääosista esittää potilaan puolustusmekanismi. Kaikissa syövissä on osallisena ainakin muutamia puolustusmekanismin soluja. Potilaan kannalta niitä on kahdenlaisia: hyödyllisiä tappajasoluja ja vaarallisia säätelijäsoluja. Jälkimmäiset pystyvät taltuttamaan tai jopa täysin sammuttamaan elimistön puolustusvasteen syöpää kohtaan.

Näiden solutyyppien keskinäiset valtasuhteet määräävät paljolti sen, saako syöpä kasvaa vai ei. Säätelijäsoluja eliminoivat lääkkeet vahvistavat tappajasolujen rintamalinjaa, mikä johtaa syövän tuhoon. Itseasiassa tiettyjen syöpälääkkeiden teho perustuu yhteistyöhön erilaisten puolustusmekanismin solujen kanssa. Mikä solu tarvitaan yhteistyöhän, vaihtelee lääkkeen mukaan.

Tämän kokonaisuuden hyväksikäyttö on vasta aluillaan syöpädiagnostiikassa ja hoidon valinnassa. On varmaa, että eri osatekijöiden ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen lääkekehityksessä muuttaa syöpätautien ennusteen ja tähän me InFLAMESilaiset tuomme oman panoksemme. Tappajasyöpä muuttuu krooniseksi taudiksi, jota hoidetaan räätälöiden vuosia tai jopa vuosikymmeniä taudin käyttäytymisen mukaan.

Veikkaan, että vuosikymmeniin Suomi ei ole syövätön, mutta meillä on onneksi käytössämme yhä tehokkaampi taisteluarsenaali erilaisia syöpiä vastaan. Viikatemiehen vierailut syöpäosastoilla tulevat entisestään harventumaan.

Sirpa Jalkanen, akateemikko, professori, InFLAMES-lippulaivan johtaja