Paksusuolen solujen tukirangan rakenne muuttuu tulehduksellisissa suolistosairauksissa
Solujen tukirangan koostumus paksusuolen limakalvolla muuttuu tulehduksellisissa suolistosairauksissa, havaitsivat Åbo Akademin solubiologian tutkijat. Todetut muutokset suolistosolujen koostumuksessa tulehduksellisissa suolistosairautta sairastavilla voivat edistää uuden suolistodiagnostiikan kehittämistä.
Tulehduksellisiin suolistosairauksiin kuuluvat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. Molemmat sairaudet ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet nopeasti ja Suomessa on nykyään noin 50000 tulehduksellista suolistosairautta sairastavaa.
Abo Akademin solubiologian tutkijat havaitsivat, että solujen tukirangan koostumus paksusuolen limakalvolla muuttuu tulehduksellisissa suolistosairauksissa.
– Tulosten mukaan keratiini 7 -niminen proteiini, jota ei löydy terveestä suolistosta, ilmenee kuitenkin tulehduksellista suolistosairautta sairastavien paksusuolessa. Keratiinien pitoisuudet ovat soluissa korkeita, mikä tekee niistä suhteellisen helposti mitattavia merkkiaineita, kertoo Åbo Akademin apulaisprofessori ja InFLAMES ryhmänjohtaja Diana Toivola.
Tutkimushankkeeseen, jossa solujen tukirangan muutos todettiin, osallistui Åbo Akademin tutkijoiden lisäksi tutkijoita Turun yliopistosta sekä Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Suolistosairauksiin tarvitaan uusia diagnostiikkamenetelmiä
Suolistosairaudet ovat nykyään hyvin yleisiä, mutta eri sairauksien oireet ovat usein toisiaan muistuttavia. Tarve uusille diagnostisille menetelmille onkin merkittävä.
Limakalvon solujen rakenteen muutoksia hyödyntävä diagnostiikka voisi tulevaisuudessa auttaa nopeammin tunnistamaan suolistosairauksia ja erottamaan niiden alatyyppejä toisistaaan. Keratiini 7 voisi olla tähän sopiva merkkiaine. Tietokoneavusteisella kuvantamisella nyt saadut tulokset ovat hyvä pohja kehittää keratiineja ja erityisesti keratiini 7:ää hyödyntävää suolistosairauksien diagnostiikkaa.
– Keratiinit ovat ryhmä rakenneproteiineja, jotka ovat erittäin yleisiä limakalvoilla, kuten paksusuolen sisäpinnalla. Niiden kaikkia biologisia rooleja ei vielä tunneta, mutta tiedetään, että eri kudoksilla kuten suolistolla, iholla ja maksalla on niille hyvin tunnusomaiset keratiiniprofiilit, joita jo hyödynnetään erityisesti syöpätutkimuksessa. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mikä aiheuttaa havaitut keratiinimuutokset tulehduksellisissa suolistosairauksissa, sanoo Toivolan tutkimusryhmässä työskentelevä ja projektia vetänyt FT Lauri Polari.
Tehdyssä tutkimuksessa myös painottui jälleen kerran useiden alojen ja instituuttien välisen yhteistyön tärkeys, Polari toteaa. Työssä voitiin yhdistää Åbo Akademin solubiologien ja Turun yliopistollisen keskussairaalan patologian ja gastroenterologian osaaminen, Auria biopankin näytekokoelma sekä InFLAMES hankkeen tutkimusresurssit.
Tulokset on julkaistu Scientific Reports julkaisusarjassa ja on luettavissa täällä: https://rdcu.be/c19sR