Nenään annosteltavasta uudesta hinkuyskärokotteesta on saatu lupaavia tuloksia. Rokote osoittautui turvalliseksi ja toimi hinkuyskää vastaan tutkimuksessa, joka tehtiin terveillä aikuisilla. Kansainväliseen rokotetutkimukseen osallistuivat Turun yliopistosta InFLAMES-lippulaivan tutkijat, professori Qiushui He ja projektitutkija Alex-Mikael Barkoff. Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa Lancet -lehdessä.

Uuden hinkuyskärokotteen kehitystyö ja potilastutkimukset on tehty amerikkalaisessa ILiAD Biotechnologies -yrityksessä. Rokote perustuu BPZE1-Bordetella pertussis -kantaan, joka on kehitetty professori Camille Lochtin ryhmässä Lillen Pasteur instituutissa ja Insermissä. Inserm on Ranskan kansallinen terveys- ja lääketutkimusinstituutti.

Nenän kautta annosteltava hinkuyskärokote sisältää eläviä, heikennettyjä taudinaiheuttajia. Tutkimuksissa uuden BPZE1-rokotteen tehoa verrattiin käytössä olevaan, soluttomaan jäykkäkouristus-kurkkumätä-hinkuyskärokotteeseen.

– Ryhmässä, joka sai uutta rokotetta, havaittiin laaja spesifinen vasta-ainevaste tutkittavien nenän limakalvoilta kerätyistä näytteistä. Yhtä vahvaa vastetta ei havaittu tutkittavilla, jotka saivat verrokkirokotteen, professori Qiushui He tiivistää yhden tärkeimmistä tuloksista.

He´n mukaan tutkimustulokset antavat aiheen jatkokehittää rokotteesta seuraavan sukupolven rokote, jolla voidaan vähentää hinkuyskätartuntoja.

– Tämä on erittäin tärkeä tutkimus, olen hyvin tyytyväinen, että olemme voineet olla siinä mukana, He sanoo.

Herkästi tarttuva tauti

Hinkuyskän aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri, joka leviää hengitysteiden limakalvojen kautta. Tautia vastaan rokotetaan laajasti, mutta tästä huolimatta tauti on maailmassa yleinen.

– Hinkuyskä on erittäin tarttuva hengitystieinfektio. Vaikka se luokitellaan usein lapsuuden sairaudeksi, myös aikuiset voivat saada sen. Tiedämme, että Euroopassa tauti on keski-ikäisten joukossa yleinen, He toteaa.

Ennen rokotuksia hinkuyskä oli yksi tappavimmista lastentaudeista. Rokotukset alkoivat monissa maissa, myös Suomessa, 1950-luvulla, mikä on vähentänyt merkittävästi imeväiskuolemia. Tauti ei kuitenkaan ole hävinnyt. Suomessa raportoidaan vuosittain noin 200–500 hinkuyskätapausta, kun maailmanlaajuisesti tapauksia todettiin vuonna 2018 yli 150 000. Osassa maita sen on nähty tekevän paluuta, jonka syyksi on arveltu rokottamattomuuden yleistymistä sekä taudin aiheuttavan bakteerin muuntautumiskykyä.

Turussa tehdään maailmanluokan hinkuyskätutkimusta

Turun yliopistossa on tehty hinkuyskätutkimusta jo 1990-luvulta lähtien. Turun hinkuyskätutkimusryhmä toimii Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella ja sitä johtavat professorit He ja h.c. Jussi Mertsola.

Vuodesta 2005 lähtien ryhmä on koordinoinut Euroopan EUpertstrain-verkostoa, joka tutkii, miten muutokset kiertävissä Bordetella pertussis -bakteereissa vaikuttavat rokotteiden tehoon.
Turun ryhmä on kehittänyt useita hinkuyskärokotuksen ja infektion jälkeen syntyvien, hinkuyskälle tyypillisten vasta-aineiden määrittelymenetelmiä.

Ryhmä tutkii parhaillaan lasten ja aikuisten immuunivasteita, mukaan lukien sitä, miten raskauden aikaiset rokotukset vaikuttavat vastasyntyneiden immuniteetin kehittymiseen.

Alkuperäinen artkkeli:
Immunogenicity and safety of BPZE1, an intranasal live attenuated pertussis vaccine, versus tetanus–diphtheria–acellular pertussis vaccine: a randomised, double-blind, phase 2b trial