Uusien lääkkeiden käyttöönotossa ja niiden korvattavuuden harkinnassa tärkeimpiä seikkoja ovat lääkkeen teho ja turvallisuus. Jos lääkkeeltä jostain syystä puuttuisi sen kustannusvaikuttavuusarvio, olisi vaikea perustella, miksi julkisia varoja pitäisi käyttää siihen, sanoo InFLAMES-ryhmänjohtaja, terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat merkittävä erä valtion budjetista. Lääkkeet ovat osa tätä kokonaisuutta eli niitä rahoitetaan osin julkisista varoista.  

– Kun puhutaan uusien lääkkeiden markkinoille tulosta, hinnoittelusta ja sääntelystä, kaikessa niissä on kyse myös taloudesta. Julkiselle sektorille taloudelliset näkökulmat  ovat keskeisiä, koska siellä pitää tehdä vaikeita päätöksiä siitä, mihin niukkoja resursseja käytetään, Mika Kortelainen toteaa.

Hän sanoo, että InFLAMESissa uusia lääkkeitä kehittävät tutkijat voivat rauhassa keskittyä tutkimukseensa. Heidän on kuitenkin hyvä tiedostaa, että kun uusia lääkkeitä tai diagnostiikkamenetelmiä syntyy, ne altistetaan ennemmin tai myöhemmin tiukkaan taloudelliseen arviointiin.

– Olennaista on, mitkä ovat lääkkeen hyödyt suhteessa hintaan. Terveystaloustiede voi tuoda tässä mukaan omat arvionsa siitä, missä hoidoissa hyödyt ovat niin suuret, että julkisen sektorin kannattaa tukea niitä. Näyttö ei siinä kohtaa voi olla puutteellista.

Sote palkitsee sairaudesta

Soteuudistuksessa Kortelainen ei tarkentaisi vain lääkekustannuksiin, vaan katsoisi laajempaa kuvaa.

– Soten rahoitusmallissa on ongelmia. Se ohjaa voimakkaasti toimintaa, mutta hyvinvointialueilla on vähän vaikutusvaltaa päätöksiin. Mallista puuttuvat kannustimet, jotka edistäisivät ennaltaehkäisevää ja vaikuttavaa hoitoa. Kärjistäen voi sanoa, että rahoitusmalli palkitsee sairaista ihmisistä ja jos ennalta ehkäisyyn panostetaan, se vähentää aikaa myöden hyvinvointialueen rahoitusta.  Kun rahaa on vähemmän, se heijastuu luonnollisesti myös lääkehoitoihin, Kortelainen toteaa.

InFLAMESissa Mika Kortelainen sanoo päässeensä syvemmälle lääkemarkkinaan, jonka sääntely on kiinnostanut häntä jo aiemminkin. Hän kiittää lippulaivaa mahdollisuuksista verkostoitua, johon tilaisuuksia on tarjoutunut muun muassa yhteisissä tapahtumissa ja seminaareissa. Kohtaamisissa on syntynyt uusia, mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä.

– Puhumme tutkijoiden kanssa samaa kieltä, kun kyseessä ovat lääkkeitten hinnat, uudet innovatiiviset lääkkeet tai vaikkapa biosimilaarit, mutta jos mennään perustutkimuksen ydinkysymyksiin, ne saattavat mennä minulta niin sanotusti ohi, Kortelainen naurahtaa

Tavoitteiden pitää olla korkealla

InFLAMESin tavoitetta alkuperälääkkeiden kehittämisestä Kortelainen pitää täysin realistisena, mutta huomauttaa, että kehitys on hidasta. Siinä suhteessa lippulaivan elinkaari on lyhyt. Turun alueella on paljon hyviä elementtejä, jotka antavat oivalliset lähtökohdat innovaatioille.  – Uskon muutenkin, että tavoitteet pitää aina laittaa riittävän korkealle, siten syntyy tulosta.

Tällä hetkellä kysymykset, jotka kiinnostavat Kortelaista ovat digitaalisuuden ja tekoälyn hyödyntäminen terveydenhoitopalveluissa. Digitaalisuus terveydenhoidossa lisääntyy koko ajan ja tekoäly otetaan vähitellen käyttöön lääkäreiden työssä ja sosiaalipuolella. Tavoitteena on säästää lääkäreiden ja soteammattilaisten aikaa ja suunnata sitä asiakas- ja potilastyöhön.

– Jos tekoäly voi vähentää vaikkapa lääkärin työhön kuuluvaa kirjaamista, aikaa jäisi sille, minkä lääkärit kokevat hyödylliseksi eli potilaiden kohtaamiselle. Tuloillaan on iso muutos, jonka vaikutuksia on syytä ymmärtää laajasti.

Palveluiden muuttuminen sähköiseksi koskee myös apteekkeja. Mika Kortelainen arvelee, että tekoäly voi tuoda tehokkuutta reseptilääkkeiden käyttöön ja jakeluun. Tulevaisuuden lääkkeet ja diagnostiikkamenetelmät kehitetään ympäristöön, jota digitaalisuus on ehkä muokannut paljonkin. Mika Kortelaisen veikkaus kuitenkin on, apteekki- ja lääkemaisema ei muutu hetkessä.

– Potilaiden hoito on kuitenkin paljon muutakin kuin lääkkeitä. Teknologia voi mahdollistaa esimerkiksi etäseurannan, jolloin lääkityksen tehokkuus lisääntyy, kun sitä voidaan säätää tilanteen mukaan. Mutta olemme silti vielä pitkään riippuvaisia lääkkeistä, jotka on jo kehitetty. Ja se ei muutu, että lääkäri määrää lääkkeen ja potilas käyttää sen!

Mika Kortelaisen kiinnostus terveystaloustieteeseen syntyi osin soten myötä. Sosiaali- ja terveyspalveluita on yritetty muokata uuteen uskoon 15-20 vuoden ajan ja usein varsin vähäisin eväin.

– Terveydenhuoltoa on kyllä tutkittu paljon, mutta yllättävän vähän löytyy luotettavaan näyttöön perustuvaa terveystaloudellista tutkimusta asioista, joista poliitikot tekevät päätöksiä. Minua kiinnostavat edelleen politiikkarelevantit aiheet kuten yli 65-vuotiaiden yksityislääkärikäyntejä koskeva Kela-korvauspilotti, omalääkärimallin kehittäminen ja tietysti sote-rahoitusmallin muuttaminen.

Liisa Koivula