Olen makrolukujen ystävä ja kanssakulkijoiden tietämättömyys asioiden oikeasta skaalasta on joskus turhauttavaa. Esimerkiksi käy vaikkapa vaikeus erottaa miljoona miljardista. Toisaalta jenkit eivät tee elämää helpoksi käyttämällä meidän miljardistamme termiä billion ja biljoona on heillä trillion. Mutta tämä lingvistinen hifistely ei nyt ollut se varsinainen pointti, vaan siis kiinnostukseni makrolukuihin.

Niinpä sähköpostiin tömähtänyt Torreya Partnersin 98-sivuinen lääketeollisuusraportti The Pharma 1000 – Top Global Pharmaceutical Company Report marraskuulta 2021 olikin mielenkiintoista luettavaa. Torreya Partners on lääketeollisuuteen keskittyvä globaalisti toimiva investointipankki, joka yhä muistaa minua mitä ilmeisimmin aiempien yhteistyökuvioiden pohjalta. Ihan kiva – sinänsä hedelmällinen yhteistyömme ei todellakaan ollut halpaa hupia.

Seuraavassa muutamia poimintoja raportista, joka vahvistaa lääketeollisuuden olevan edelleen iso toimija ja yhä kasvava osa maailmantaloutta. Torreyan laskujen mukaan reseptilääkkeiden liikevaihto vuonna 2021 ylsi jo 1,44 biljoonaan dollariin (siis 1,44 tuhanteen miljardiin dollariin…) ja kasvua oli 16 prosenttia viime vuodesta. Luku on lääkkeiden nettomyynnin summa 2300:sta suurimmasta lääkealan yhtiöstä. Liikevaihdon lisäksi myös arvon on arvioitu kasvaneen, itse asiassa vuodesta 2003 vuoteen 2021 lääketeollisuuden arvo on kolminkertaistunut noin seitsemään biljoonaan dollariin.

Mihin tätä voisi verrata? Jos lääketeollisuuden liikevaihtoa vertaisi maailman suurimpien maiden bruttokansantuotteeseen niin lääketeollisuus olisi maailman 13:nneksi suurin valtio. Suomen valtion BKT vuonna 2020 oli €237,5 miljardia eli maailman lääkekaupan koko on noin viisinkertainen tähän verrattuna.

Suun kautta otettavia, pienimolekyylisiä lääkkeitä myyvien yhtiöiden markkinaosuus on vuodesta 2003 laskenut noin 85 prosentista 58 prosenttiin vuonna 2021. Luulisi, että nykyään biologisten lääkkeiden markkinaosuus olisi suurempi kuin esitetty noin 30 prosenttia, mutta geneeriset eli patenteista vapautuneet lääkkeet ovat pääsääntöisesti edelleen pienimolekyylisiä, toisin sanoen tablettityyppisiä. Suurin kasvu on tapahtunut RNA- ja DNA-lääkkeissä (lue: geeniterapia) ja rokotteissa, mikä viime mainittu johtuu osin COVID-19 -pandemiasta. Uudet terapiamuodot, kuten geeni- ja soluterapia ja geenien editointi, ovat viime vuosina lisääntyneet hyvin nopeasti, mutta ovat silti vielä hyvin pieniä kokonaisuuteen verrattuna.

Entäs alueelliset erot? Biotekniikkateollisuuden osalta Bostonin alue ja San Franciscon lahden alue ovat edelleen kaksi suurinta. Tänä vuonna Boston ensimmäistä kertaa ohitti juuri ja juuri San Franciscon bioyhtiöiden markkina-arvostuksessa $88 miljardilla San Franciscon $85 miljardia vastaan. Kolmantena on San Diego, mutta neljäntenä onkin jo Tanska!

Vielä 2000-luvun alussa Suomen ja Tanskan välillä ei ollut suurta eroa bioteollisuuden kehitysasteessa, mutta ero on sittemmin revähtänyt huimaksi. Maailman biotekniikkayritysten top 10:ssä on peräti kaksi tanskalaista yritystä: Genmab (markkina-arvo $27,8 miljardia) ja Ascendis Pharma ($8 miljardia). Nämä arvostukset luonnollisesti kalpenevat globaaleille lääkejäteille, joista viisi suurinta ovat marraskuussa 2021 Pfizer, Abbvie, Roche, Novo ja Lilly, joiden markkina-arvot ovat $289 – $252 miljardia. Novo Nordisk on muuten sekin Tanskasta.

Eiköhän tämä riitä numeroista tällä kertaa. Mutta löytyykö raportista vielä mitään turkulaisia kiinnostavaa? Naisten terveydenhoitoon keskittyvistä yhtiöistä Bayer on edelleen suurin (mainitaan nyt kuitenkin, että markkina-arvo on $112 miljardia, ykköstuote tällä alueella kohdunsisäinen ehkäisin Mirena). Hyvänä kakkosena on Organon (markkina-arvo $18,1 miljardia), joka juuri hankki omistukseensa turkulaisen Forendo Pharman lähes €900M arvostuksella. Forendo jatkaa Turussa toimintaansa Organonin ainoana keksintövaiheen tutkimuskeskuksena, mikä on kerta kaikkiaan loistava saavutus. Toivottavasti saamme myös uusia päänavauksia tällä sektorilla ja Turkuun lisää alan investointeja.

Jos saisimme tämän kauan kaivatun kansallisen lääkekehityskeskuksen viimein pystyyn, niin ehkä mahdollisuudet saada Suomikin mainittua näissä raporteissa kasvaisivat!

Työelämäprofessori Timo Veromaa