Lääke- ja diagnostiikka-ala ovat Turun seudulla merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja. Ala tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia, joita tulee korkeakouluista. Mutta tarvitaanko yleis- vai syväosaajia, ja löytyykö heitä tarpeeksi, muun muassa näitä kysymyksiä ruodittiin Varsinais-Suomen Ennakointiakatemian tapahtumassa, jonka järjesti Lääkekehityksen ennakointityöryhmä Terveyskampus Turun ja InFLAMES-lippulaivan kanssa.

Turku Science Parkin johtaja Tero Piispanen totesi, että lääke- ja diagnostiikka-alalta on sekä koko Suomesta että Turusta on kerrottavana hyviä uutisia.

– Vuosina 2008–2018 lääkekehitys- ja diagnostiikka-alan lisäarvo nousi 80 prosenttia, kun samaan aikaan koko teollisuuden lisäarvo laski kolme prosenttia, Piispanen sanoi.

Puolet Suomen lääke- ja diagnostiikka-alan teollisuudesta sijaitsee Turussa. Veronmaksajana alan yritykset ovat omaa luokkaansa. Piispasen mukaan Turun 30 suurinta yhteisöveronmaksajaa tuottaa kaupungille 260 miljoonaa euroa verotuloja, joista 160 miljoonaa tulee lääke- ja diagnostiikkateollisuudelta.  Alan yritykset, kärjessä Bayer ja PerkinElmer, työllistävät tuhansia ihmisiä. Lisäksi sektori investoi alueelle, josta esimerkkinä Piispanen mainitsi Bayerin taannoisen päätöksen tehdä jätti-investointi Turun tuotantolaitokseensa.

Lääke- ja diagnostiikka-alan toimintaympäristö on kunnossa, mutta jotta se myös sellaisena pysyä, tarvitaan tekijöitä ja alan osaajia. Mutta mitä heidän pitää osata nyt ja tulevaisuudessa? Ennakointiakatemia-tapahtumassa yliopiston ja yritysten edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että yritysten osaamistarpeista pitäisi puhua entistä enemmän.

Osasta osaajia on pulaa

– Me katsomme nykyistä kasvukäyräämme ja kaipaamme erityisesti tuotekehitykseen tulijoilta teknologista syväosaamista. Meillä on toki tarvetta myös laaja-alaisille yleisosaajille eri toiminnoissa. Nykyään teknologinen kehitys on kiihtynyt vauhdilla, joten kilpailuun ja markkinatarpeeseen vastaaminen luo uusia osaamistarpeita, totesi PerkinElmerin tieteellinen johtaja Mikko Sairanen.

Yritykset toivovat, että yliopistoista ja ammattikorkeakoulusta valmistuisi ammattilaisia, joille laboratoriotyön laatuvaatimukset ja dokumentointimenettelyt olisivat selviä. Pulaa aloilla on informaatioteknologian osaajista. Bioinformatiikan merkitys kasvaa koko ajan, mutta koodaavia bioinformaatikkoja ja yleensä bioalan it-osaajia ei kasva joka oksalla. Tuotantoteknologiasta kiinnostuneille insinööreille olisi kysyntää ja laajan orgaanisen kemian hallitseville löytyisi töitä. Myös huoli biotekniikan osaajien riittävyydestä nousi esiin.   

Lääketeollisuus on poikkitieteellistä ja tarvitsee osaajia sekä ongelmanratkaisijoita useilta eri tieteen ja teknologian alueilta, sanoi johtaja Antti Haapalinna Orionista.

–  Esimerkiksi tuotantoon riittää pitkälle perustutkinto ja pitkä perehtyminen työtehtävään, mutta etenkin tutkimus- ja tuotekehitykseen tarvitaan ihmisiä, jotka ovat jo syventäneet osaamistaan esimerkiksi tekemällä väitöskirjan. Innovoinnista puhutaan paljon, mutta oikeasti meillä täytyy ymmärtää, mikä kulloinenkin avainongelma on ja sitten pitäisi pystyä ratkaisemaan se, Haapalinna tiivisti. 

Opinnäytetöiden julkisuus hiertää

Kaikilla ennakointiakatemiaan osallistuneilla yrityksillä oli kokemusta ammatti- ja korkeakouluista tulleista harjoittelijoista, projektityöntekijöistä, lopputyön tekijöistä tai post doc-vaiheen osaajista. Väitöskirjatyötekijöitä on ollut jonkin verran, mutta kaikille yrityksille sitoutuminen useamman vuoden väitöskirjaprojektiin ei ole ollut mahdollista. Kynnystä on madallettu Turun yliopistossa vuonna 2019 alkaneella iPhD- eli industrial PhD-ohjelmalla, jossa suurin osa koulutuksesta suoritetaan teollisuudessa. 

Kesto-ongelma on se, että väitöskirjan tekijän ja yrityksen tarve julkaista on erilainen.

– Yliopiston opinnäytetöiden julkisuus aiheuttaa meille harmaita hiuksia. Jos yrityksessä halutaan tehdä jotain järkevää tuotteen kehittämiseen liittyvää, eteen tulee aina kysymys siitä, mitä voidaan julkaista ja milloin. Joissain yliopistoissa salaiseksi julistaminen onnistuu, siitä olisi hyvä olla yhtenäinen linja, toivoi johtaja Erno Sundberg Uniogenista.

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia on ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävä yhteistyöverkosto, joka yhdistää osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin käytettävät voimavarat maakunnassa.