Syöpäsäätiön vuosittainen keräys syöpätutkimuksen edistämiseksi on taas alkanut. Syöpäsäätiön ja muiden säätiöiden tuki mahdollistaa isolta osalta lääketieteellisen tutkimuksen jatkumisen Suomessa. Erityisen tärkeäksi se on muodostunut julkisen tutkimusrahoituksen vähentyessä. Esimerkiksi valtion sairaaloille osoittaman kliinisen tutkimusrahoituksen määrä on 20 vuodessa romahtanut lähes 80 prosenttia.

Tarvitaanko ajoittain kallistakin syöpätutkimusta vielä? Vastaus on selkeä kyllä. Näin ainakin siinä tapauksessa, että halutaan yhä useamman syöpädiagnoosin saaneen ihmisen selviävän sairaudestaan tai elävän sen kanssa pitkään. Suomessa syöpädiagnoosin saa vuosittain noin 36 000 ihmistä ja luku on jatkuvassa kasvussa. Edelleen kuitenkin lähes 12 000 menehtyy eri syöpätauteihin.

Samanaikaisesti kun syövän ilmaantuvuus eli syöpien määrä on kasvanut, on kuolleisuus sairauteen kuitenkin vähentynyt. Tämä trendi on ollut mahdollista vain ja pelkästään tutkimuksella saadun uuden tiedon avulla. On tarvittu erityyppistä uutta tietoa, tietoa syövän biologiasta, kliinistä tutkimusta syöpien käyttäytymisestä ja uusien lääkkeiden vaikutuksista sekä diagnostiikan kehitystä, jotta syöpäkuolleisuutta on saatu vähennettyä.

Immunologiset syöpälääkkeet ovat mullistaneet taudin hoitoa

Viimeisen reilun viiden vuoden aikana syövän hoitoa on parantanut erityisesti immunologisten syöpälääkkeiden kehitys. Niillä pystytään aktivoimaan ihmisen omaa puolustusjärjestelmää tunnistamaan ja tappamaan syöpäsoluja. Joissain taudeissa, esimerkiksi levinneessä melanoomassa, tämä on ollut käänteentekevää. Aiemmin taudissa, josta selviytyminen oli hyvin vähäistä, immunologisia lääkkeitä saavista jopa puolet näyttää nykyään paranevan taudista. Immunologisia hoitoja on tuotu ja ollaan kehittämässä myös moniin muihin syöpätyyppeihin rintasyövästä munuaissyöpään.

Kaikkiin syöpätyyppeihin nykyisillä immunologisilla lääkkeilläkään ei valitettavasti ole ollut aivan yhtä hyvää tehoa. Siksi tarvitaan myös tämän lääkeryhmän lisäkehittämistä. Esimerkiksi oikeutetusti huonomaineisen haimasyövän ennuste ei ole vuosien kuluessa juurikaan parantunut. Olemassa olevat tehokkaat immunologiset lääkkeet ovat kuitenkin näyttäneet, että immunologialla ja uusilla immunologisilla kohteilla syöpäsoluissa on iso potentiaali syöpää parantavien hoitojen kehityksessä tulevaisuudessakin.

Syöpä on yksilöllinen sairaus

Syöpä on kompleksi monesta syystä johtuva ja hyvin yksilöllinen sairaus, jossa soluissa tapahtuvia DNA-mutaatioita ja muita muutoksia on valtavasti. Muutokset vaihtelevat suuresti potilaiden välillä ja jopa yhden syöpää sairastavan ihmisen eri kasvainten – ja jopa saman kasvaimen eri alueiden välillä. Yhden kaikkiin syöpiin tehoavan lääkkeen löytäminen tuleekin olemaan vaikeaa. Ei ole vaikeaa ennustaa, että tutkimusta tarvitaan vielä paljon, jotta USAn presidentti Richard Nixonin jo 70-luvulla julistama ”sota syöpää vastaan” saataisiin vietyä päätökseen.

Tutkimusta tehdään yliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kompleksien tautien tutkimus vaatii ennakkoluulotonta otetta ja mielikuvitustakin. Turussa elokuussa vieraillut ex-pomoni Oxfordin yliopistosta, lääketieteen nobelisti vuodelta 2019, Sir Peter Ratcliffe sanoikin osuvasti, että kaikkien ei kannata juosta saman kulloinkin vallalla olevien tutkimuksen muoti-ilmiöiden perässä, vaan löytää oma perusteltu ja mielekäs tutkimuskohde. Näitä tutkimuskohteita tarvitaan useita, jotta pystytään selvittämään monisyisiä sairauksia ja kehittämään niille uusia lääkkeitä. Sopii myös toivoa, että tutkimusten rahoittajat ymmärtävät tämän, eivätkä kiinny liikaa tutkimuksen muoti-ilmiöihin.

Panu Jaakkola, professori, Läntisen syöpäkeskuksen ylilääkäri