Professori Hans Clevers, professori Henning Walczak ja professori Christopher Chen liittyvät InFLAMES-lippulaivaan vierailevina professoreina ja vahvistavat asiantuntemuksellaan Turkuun sijoittuvaa tutkimus- ja innovaatiokokonaisuutta. Kaikki kolme vierailevaa professoria ovat merkittäviä tutkijoita omilla aloillaan.

Hans Clevers, organoiditekniikan isä

Kuva: Henk Thomas

Professori Hans Clevers työskentelee ryhmänjohtajana kehitysbiologiaan ja kantasolututkimukseen keskittyvässä Hubrecht-instituutissa, lasten onkologiaan erikoistuneessa Princess Máxima-keskuksessa sekä kunnianarvoisana professorina Utrechtin yliopistossa. Hän on tehnyt useita uraauurtavia löytöjä kantasolututkimuksen ja organoidisovellutusten alalla ja häntä voidaankin hyvällä syyllä kutsua ”organoidien isäksi”.

Professori Cleversin tutkimusryhmä on tuottanut aikuisen kantasolujen avulla lukuisten eri epiteelikudosten ja syöpätyyppien organoideja, muun muassa niin sanotun ”minisuolen”, ja käyttänyt niitä tautien, yksilönkehityksen sekä lääkekehityksen malleina. Professori Clevers on erityisen kiinnostunut kehittämään potilaista peräisin olevien organoidien käyttöä täsmälääketieteen tarpeisiin. Hänen ryhmänsä onkin ollut mukana luomassa organoideihin perustuvaa testausjärjestelmää, jonka avulla kystistä fibroosia sairastaville potilaille voidaan löytää yksilöllinen lääkehoito. Professor Clevers on myös lääketeollisuusjätti Rochen hallituksen jäsen.

– Hansilla on laaja kokemus uraauurtavan tieteen tekemisestä ja vahva kiinnostus perustutkimuksen tulosten soveltamiseen terveydenhoidossa. Hän tulee inspiroimaan uusia ja rohkeita tapoja ajatella sekä tuomaan InFLAMES-lippulaivaan erittäin arvokasta kokemusta löytö- ja translaatiotutkimuksesta, kuvailee Åbo Akademin professori Cecilia Sahlgren.

Henning Walczak, fokus solukuolemassa ja immuunionkologiassa

Kuva: Humboldt Foundation

Professori Henning Walczak työskentelee Alexander von Humboldt-professorina sekä syöpäbiologian professorina Kölnin yliopistossa ja University College London-yliopiston syöpäinstituutissa Lontoossa. Hän on tutkinut vastustuskykyä, tulehdusreaktioita ja syöpää ja keskittynyt erityisesti erilaisten ns. kuolonreseptorien toimintaan sekä mahdollisuuteen käyttää niitä hyväksi syöpäsolujen tuhoamisessa. Hänen tutkimusryhmänsä on paljastanut lukuisia yksityiskohtia solukuolemaa säätelevien TNF-, TRAIL- ja Fas-signalointijärjestelmien toiminnasta.

Professori Walczak on kehittänyt kimeerisen Fas-Fc-proteiinin, jota testataan parhaillaan kliinisissä kokeissa vakavan COVID-19-taudin sekä glioblastooman hoidossa. Professori Walczak on myös immuunionkologiahoitoja kehittävän bioteknologiayhtiö Apogenix AG:n perustaja.

– Henning on tulehdukseen, vastustuskykyyn, autoimmuniteettisairauksiin ja syöpään liittyvien solukuolemaa säätelevien molekulaaristen mekanismien tunnustettu asiantuntija. Hänen tutkimuksensa on erittäin inspiroivaa, sillä hän siirtää biokemiallisen perustutkimuksen löydökset fysiologisiin in vivo-malleihin sekä klinikoille, kertoo Åbo Akademin dosentti Annika Meinander.

Christopher Chen; teknologian, solubiologian ja lääketieteen rajapinnassa

Chitose Suzuki, Boston University Photography

Professori Christopher Chen työskentelee professorina Bostonin yliopistossa sekä johtaa Tissue Microfabrication-laboratoriota Harvardin yliopiston biologian inspiroimaan insinöörityöhön keskittyvässä Wyss-instituutissa. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää työkaluja mikro- ja nanotason tutkimukseen paljastaakseen miten solujen ja kudosten toimintaa säätelevät mekaaniset ja biokemialliset signaalit vuorovaikuttavat.

Professori Chenin laboratoriossa luodaan kolmiulotteisia malleja, jotka jäljittelevät joko tervettä tai sairaudesta kärsivää ihmiskudosta, ja hän on erikoistunut erityisesti sydänlihaskudoksen ja verisuoniston tutkimukseen. Tämän monitieteellisen tutkimusryhmän perimmäinen tavoite on luoda uutta teknologiaa biolääketieteellistä tutkimustyötä varten sekä kehittää regeneratiivisen lääketieteen sovelluksia.

– Chrisin tutkimus insinöörityön, solubiologian ja lääketieteen rajapinnassa sekä hänen kokemuksensa  Bostonin yliopiston Biological Design-keskuksen johtajana kertoo monitieteellisen tutkimuksen rajattomista mahdollisuuksista vaikuttaa tutkimukseen ja lääketieteen kehitykseen tulevaisuudessa. Hän myös inspiroi tulevia tieteellisiä johtajia ylittämään perinteiset tieteenalojen rajat, kertoo professori Cecilia Sahlgren.