Uusilla teknologioilla pyritään löytämään mullistavia tapoja, joilla diagnosoidaan, hoidetaan ja ehkäistään sairauksia. InFLAMES-lippulaivan vuoden 2023 toisessa Corporate Cornerissa keskitytään aiheeseen niin tutkijoiden kuin yritysten näkökulmista.  InFLAMES Corporate Corner järjestetään 11. toukokuuta kello 12-16 Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa Turussa. Tilaisuus on avoin kaikille.

Tapahtuman puheenjohtajana toimii InFLAMES-lippulaivan ryhmänjohtaja, akatemiatutkija Maija Hollmén Turun yliopistosta. Hän on myös yksi Faron Pharmaceuticals Oy:n perustajista. Hänet on hiljattain nimitetty Faronin tieteelliseksi johtajaksi. 

Maija Hollmén kertoo, että tutkijat eivät tunne kovinkaan hyvin mahdollisuuksia, joita yritysyhteistyö ja yritysten tarjoamat uudet tekniikat tuovat ja miten ne voivat helpottaa tutkijan työtä. Siksi Corporate Corneriin on valittu tutkijoita ja yrityksiä, joiden tekemä työ ei välttämättä ole tuttua kaikille.  

– Uusien tekniikoiden kehityksellä pystytään valtavasti edesauttamaan tutkimuksen tekemistä ja vaikuttamaan siihen, miten diagnosoimme, hoidamme ja ehkäisemme sairauksia. Teknologioiden tutkiminen ja kehittäminen edelleen avaa uusia näkemyksiä ihmiskehon monimutkaisuudesta ja auttaa  meitä kehittämään tehokkaampia hoitomuotoja monenlaisiin sairauksiin, Hollmén kertoo.

Corporate Corneriin on kutsuttu tutkijoita ja yrityksiä kertomaan ratkaisuista, joita voidaan hyödyntää niin perustutkimuksessa kuin lääkekehityksessä. Näitä yrityksiä ovat muun muassa Brinter, Finnadvance, Suomen Veripalvelu, Gilead, ImaginAb ja Olink. 

Hollménista Corporate Corner on yksi tärkeimmistä yhteistyötä avaavista tapahtumamuodoista, jolla voidaan lähentää yliopistoa ja yritysmaailmaa. Molemminpuolinen ymmärrys niin yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta kuin yritysmaailman toiminnasta antavat mahdollisuuden yhteistyölle, josta molemmat voivat hyötyä. 

Kantasolututkimus etenee vauhdilla

Dosentti Elisa Närvä Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta johtaa tutkimusryhmää, joka tutkii ihmisen varhaiskehityksessä esiintyviä erittäin monikykyisiä eli pluripotentteja kantasoluja. Pluripotentit kantasolut kykenevät erilaistumaan jokaiseksi kehon solutyypiksi, joten niillä on erittäin laajat käyttömahdollisuudet lääketieteessä, tutkimuksessa ja teollisuudessa.

– Kantasolututkimus etenee tällä hetkellä erittäin kovalla vauhdilla ja uusia käyttösovelluksia lanseerataan lähes päivittäin. Toivottavasti puheeni herättää kuulijoissa uusia ideoita siitä, miten kantasolut voisivat tarjota innovatiivisia ratkaisuja hyvinkin monenlaisiin kysymyksiin, Närvä toivoo.

Elisa Närvä kertoo, että he tekevät yhteistyötä useiden suomalaisten ja ulkomaisten tutkimusryhmien kanssa. Kiinnostus kantasoluja kohtaan kasvaa koko ajan ja kyselyitä niiden käytöstä tulee usein. Närvä painottaa, että he hakevat jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita, ja hän toivoo pääsevänsä keskustelemaan Corporate Cornerin osallistujien kanssa mahdollisesta yhteistyöstä. 

Veripalveluissa on aktiivista tutkimusta ja tuotekehitystä

Veripalvelun toiminta verivalmisteiden valmistajana ja toimittajana sairaala-asiakkaille on monille tuttua, ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun näkyvin osa onkin verenluovutustoiminta. Veripalvelussa on koko sen 75-vuotisen historian aikana ollut myös aktiivista tutkimusta, joka on tuottanut merkittävän määrän innovaatioita ja uusia hoitoja. Veripalvelulla on myös velvollisuus tehdä tutkimusta ja se onkin mukana monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa veripalvelutoiminnan eri alueilla.

Verisolututkimus on osa Veripalvelun tutkimustoimintaa. Tämän strategisen painopisteen päätutkija on FT Saara Laitinen.  Hän toimii myös suuren kansallisen EVE-konsortion (Extracellular Vesicle Ecosystem) vastuullisena johtajana. Laitinen on niin ikään mukana GeneCellNano-lippulaivassa, joka tutkii ja kehittää muun muassa solupohjaisia hoitoja.  

– Päätavoitteena on selvittää, voidaanko solunulkoisia vesikkeleitä (extracellular vesicles, EV) hyödyntää keskushermostoa rappeuttavien sairauksien sekä syövän diagnostiikassa ja hoidossa. Mukana on 13 partneria, jotka ovat sekä tutkimusryhmiä että yrityksiä. Veripalvelun tavoitteena on ollut toisaalta auttaa tämän alueen tutkimuksen kehittymistä Suomessa, sillä veri on ruumiinnesteistä kaikkein rikkain EV:n lähde, mutta myös selvittää verisolujen tuottamien EV:den merkitystä nykyisissä valmisteissa – myös mahdollisena uutena valmisteena, Laitinen kertoo. 

Tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena oli saada Suomeen pysyvä verkostoitumisen tuki ja tuloksena syntyikin FISEV (Finnish Society of Extracellular Vesicles – Suomen Solunulkoisten Vesikkelien Seura ry.  Laitinen on yhdistyksen puheenjohtaja.

Katso tapahtuman ohjelma täältä.