Uudet lääkekeksinnöt eivät synny yksilön tarpeesta vaurastua ja menestyä. Ne syntyvät vain siten, että tiede tulee aina ensin. Tämä pätee myös lääketeollisuuteen. InFLAMES-lippulaivan Corporate Cornerissa hahmoteltiin, minkälaista johtajuutta vaaditaan tieteessä ja teollisuudessa, kun tutkijoiden ideoista tehdään tuotteita, joista hyötyvät sekä potilaat että kansantalous.

– Pitäydy aina tieteessä ja datassa. Lääkekehitys on mahdollista, jos unohdat itsesi, ryhmäsi ja asemasi, koska silloin olet vapaa ajattelemaan, sanoi Orionin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja ja Orionin johtoryhmän jäsen Outi Vaarala. Hän on tehnyt näyttävän uran akatemiasta lääketeollisuuden huippupaikoille, mutta muutos ei suinkaan aina ole ollut kivuton. Hän myöntää, että professori Vaaralan identiteetin taakse jättäminen vaati työstämistä.

– Olen sitä mieltä, että teollisuudessa hyvällä tutkimus- ja tuotekehitysjohtajalla pitää olla ajantasaista tieteen ja teknologian erityisosaamista. Lisäksi hänen täytyy pystyä strategiseen ajatteluun ja häneltä vaaditaan ketteryyttä ja sopeutumiskykyä. Jos suunnitelma A pettää, siirrytään suunnitelmaan B.

Vaarala muistutti, että alle 10 prosenttia lääkekehitysprojekteista menestyy. Onnistuminen on siis harvinaista herkkua, siksi omiin ideoihinsa ei pitäisi kiintyä liikaa. Suurena erona akatemian ja teollisuuden välillä Vaarala näkee paineen julkaista. Hänestä se ei ole hyvä edes tieteelle, sillä kiire saada julkaisuja voi johtaa siihen, että tutkimus ei ole riittävän perusteellista.

Avoin tiede vs. liikesalaisuudet

Tarve julkaista ja pitää salassa on ero, jonka myös professori, syöpätutkija Johanna Ivaska tunnistaa akatemian ja lääketeollisuuden välillä. Kitkaa voivat aiheuttaa myös erilaiset aikataulutavoitteet ja se, minkälaisia riskejä ollaan valmiita sietämään.

– Akatemiassa meitä ajaa uteliaisuus ja avoin tiede on tutkijoille tärkeää. Haluamme kertoa löydöistä muulle tiedeyhteisölle alamme konferensseissa ja pyrimme julkaisemaan ja siten edistämään urakehitystä. Teollisuudessa taas katsotaan keksinnön markkina-arvoa ja salassapito sekä immateriaalioikeuksien turvaaminen ovat keskiössä. Siellä myös asiakkaiden tarpeet ja sijoittajien odotukset määrittävät tekemistä, Ivaska hahmotteli eroavaisuuksia.

Akateemista tutkimusta on Ivaskan mielestä mahdollista kaupallistaa, mutta matkan varrella tarvitaan johtajuutta, sopeutumiskykyä ja rohkeutta. Hän korosti myös keksintö- ja kehitysprojektien valintaa. Tutkimusidean pitää muun muassa tarjota vastaus tarpeeseen tai ongelmaan, johon ei vielä ole ratkaisua. Ja idean on omattava patentointipotentiaalia.

Ivaskalla oli käytännön ehdotus tutkimusryhmille: olisi hyvä, että ryhmässä oli joku lahjakkuus, jota erityisesti kiinnostaa ja motivoi keksinnön vieminen laboratoriosta potilaiden ulottuville. Näin tutkimusuutisissa usein nähty lause siitä, kuinka löytö voi tulevaisuudessa parantaa potilaiden hoitoa ei jäisi vain kauniiksi toiveeksi.

Vaaralan ja Ivaskan ohella viimeistä sijaan myöten täydessä InFLAMES Corporate Cornerissa puhuivat professori Pekka Vallittu Turun yliopistosta, hallituksen jäsen Markku Jalkanen Faron Pharmaceuticalsista, toimitusjohtaja Carl-Åke Carlsson DelsiTechistä ja teknologiajohtaja Niklas Sandler CurifyLabsista. Tilaisuuden, jonka otsikko oli Leadership in Innovation, avasi Turun yliopiston vararehtori Piia Seppänen.

InFLAMES Corporate Corner järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja sen tarkoitus on tuoda yhteen bioteiden tutkijat ja alan yritysten edustajat keskustelemaan, verkostoitumaan ja oppimaan toisistaan. Tällä kertaa tapahtuma järjestettiin SHIFT Business Festivalin kumppanuustapahtumana.

Seuraava InFLAMES Corporate Corner järjestetään syksyllä 2025.