Juha Sipilän johtama hallitus julkisti Suomen terveysalan kasvustrategian vuonna 2014.  Tämä oli tunnustus alalle, joka on panostanut merkittävästi terveystutkimukseen ja on noussut monella sektorilla terveysalan tutkimuksen ehdottomaan maailman kärkeen. Suomi tarjoaa lääketieteelliselle tutkimukselle huikean toimivan ekosysteemin.

Nyt vuonna 2021 meillä on jo kolmas hallitus, joka on ainakin ilmoittanut edelleen sitoutuneensa tähän strategiaan.  Hiljattainen kohu tieteen rahoitusleikkauksista ei tosin lisännyt uskoa nykyhallituksen haluun kohentaa biolääketieteellisen tutkimuksen julkista rahoitusta Suomessa. Kasvustrategian avainpilareihin kuuluvat Kansallinen Syöpäkeskus, Genomikeskus ja Suomen Biopankkien Osuuskunta FINBB. Ne odottavat edelleen toiminnan käynnistämisen valtionavustuksia. Luvatun valtionavun puutteesta huolimatta hankkeet ovat edenneet, vaikka päätöstä esimerkiksi kansallisen lääkekehityskeskuksen rahoituksesta ei vieläkään ole tehty.

Lääkeala perustuu korostetusti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, mikä edellyttää korkeatasoista ja erikoistunutta osaamista. Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus kehittyä yksilöllistetyn lääketieteen ja terveydenhuollon suunnannäyttäjäksi ja toimia alan TKI-toiminnan kärkimaana. Se edellyttäisi kuitenkin kasvavia julkisia panostuksia kilpailijamaiden tapaan – lääketieteellisestä tutkimustoiminnasta kun kilpaillaan kansainvälisesti. Lääketieteen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan erityispiirteenä nimittäin on, että niistä hyötyvät paitsi elinkeinoelämä, myös kansalaisten hyvinvointi ja terveys.

Lääkeala investoi

Lääketutkimukset tuovat Suomeen investointeja. Lääketeollisuus ry:n mukaan vuonna 2020 lääkealan investoinnit Suomeen olivat 330 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi teollisuus investoi vuosittain Suomen terveydenhuoltoon ilmaisina tutkimuslääkkeinä 50 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisesti lääketeollisuuden investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuonna 2020 olivat noin 190 miljardia dollaria. Evaluate Pharman kesäkuussa 2021 julkaiseman raportin mukaan nämä investoinnit kasvavat vuosittain 3,2 prosentin vauhtia seuraavien viiden vuoden aikana.

Lääketeollisuus ja bioteknologiateollisuus yhdessä investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän kuin mikään muu teollisuudenala maailmassa: toisena tulee autoteollisuus, kolmantena teknologiateollisuus ja neljäntenä ohjelmistoteollisuus ja datapalvelut.

Mihin nämä lääkealan investoinnit sitten oikein kohdistuvat? StartUS Insight -yhtiö julkaisi maaliskuussa tänä vuonna analyysin 4 351:stä bioalan yrityksestä, jossa tärkeitä trendejä ovat tekoäly, massadata (big data), geenien editointi, täsmälääketiede, geenien sekvensointi, synteettinen biologia ja biopainanta. Näistä massadatan, geenien editoinnin ja tekoälyinvestointien osuus yksistään oli jo lähes puolet. Myös suurten kansainvälisten lääkeyritysten investoinnit kohdistuivat tekoälyyn, massadataan ja sen analytiikkaan mutta myös joustaviin tuotantomenetelmiin ja uusiin täsmälääkkeisiin. Uutena asiana mukana on myös investointeja digitaalisiin terapeuttisiin valmisteisiin, tyypillisesti mobiilipohjaisiin ohjelmistoihin ja appeihin.

Biolääketieteellinen teollisuus on siis murroksessa.  Deloitte insight -yhtiö on identifioinut viisi ajuria, jotka voivat tuoda lisää mullistuksia. Ne ovat sairauksien ennaltaehkäisyn ja aikaisen diagnosoinnin priorisointi, räätälöityjen hoitojen yleistyminen, parantavat terapiat, jo mainitut digitaaliset terapiat ja ylipäätään erilaiset sairauksien täsmäinterventiot.

Nyt kehitetään parantavia hoitoja

Parantavat hoidot ovat uusi trendi aiempien vain oireiden lievittämiseen tähtäävien hoitojen sijaan. Tällä hetkellä jo 960 yritystä ilmoittaa kehittävänsä potentiaalisesti parantavia hoitoja ja investoinnit solu- ja geeniterapiaan pelkästään vuonna 2019 olivat lähes yhdeksän miljardia US dollaria. Edelleen, käynnissä on yli 1 000 kliinistä tutkimusta, joissa tähdätään kokonaan parantavaan hoitoon. Markkinoilla näitä on vasta muutamia, esimerkiksi Gileadin c-hepatiittilääke SOVALDI.

Infektiosairauksien lisäksi parantavia hoitoja voidaan ensivaiheessa käyttää geneettisten tautien hoidossa. Yleisten kansantautien kuten sydänsairauksien, masennuksen, diabeteksen tai vaikkapa dementioiden hoidossa parantavia hoitoja saadaan odottaa vielä pitkään.

InFLAMES – immunologian osaamiskeskittymä

Immunologia tieteenä on edennyt suurin harppauksin, mistä covid-19 -rokotteet ovat erinomainen esimerkki. Tähän immunologian alan parantuneeseen ymmärrykseen perustuvat uudet potentiaaliset terapiat ovat hyvin edustettuna esimerkiksi eurooppalaisten bioalan yritysten kirjossa. StartUS Insightin viime kevään selvityksessä mukana olleista 988:sta eurooppalaisesta yrityksestä 13 prosenttia (125 kpl) kehittää immunoterapioita  autoimmuunisairauksiin tai syöpään. Edelleen 12 prosenttia (116) työskentelee kehittyneiden lääketieteellisten tuotteiden parissa – tyypillisesti nämä ovat geeni- tai soluterapiavalmisteita. Vasta-ainelääkkeiden kanssa operoi kymmenen prosenttia (98) yritystä ja Covid-19 -aikakaudelle sopivasti uusia rokotteitakin kehittää 101 yritystä. Immunologia on todellakin nousussa.

Kansainvälinen kilpailu tutkimuksista on kova. Siksi Suomessa on tärkeää pitää yllä toimivaa ja kannustavaa tutkimusekosysteemiä. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen InFLAMES-lippulaiva (Innovation Ecosystem based on the Immune System) kuuluu Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan. InFLAMES-lippulaiva pyrkii muodostamaan kansainvälisesti tunnustetun huippuluokan immunologisen tutkimuksen ja tuotekehityksen osaamiskeskittymän. Tavoitteena on olla maailmanlaajuisesti houkutteleva yhteistyökumppani muun muassa kansainvälisille yrityksille. InFLAMES-lippulaivassa tavoitellaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Keinoina ovat yritysyhteistyö, kaupallistamiseen liittyvän osaamisen kasvattaminen, verkostot, kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus ja opetus.

Nyt olemme jo hyvässä vauhdissa!

Timo Veromaa, työelämäprofessori