Koronapandemia ravisteli koko maailmaa 2020-luvun alussa. Sen seurauksena sairaalat täyttyivät sairastuneista ja ihmiset sulkeutuivat koteihinsa. Jo pandemian alusta asti oli selvää, että tarvitaan tehokas rokote.

Koronavirusrokotteiden avulla on pyritty ehkäisemään COVID-19-infektio ja taudin vakavimpia muotoja. Tähän tehtävään rokotteet valjastavat ihmisen puolustusjärjestelmän valkosoluihin kuuluvat imusolut. Vastustuskykymme reagoi hitaasti sille ennestään tuntemattomiin taudinaiheuttajiin, mutta imusolujen muistin ansiosta puolustautuminen voidaan aloittaa nopeasti, kun ne kohtaavat saman vihollisen toistamiseen. Koronavirusrokotteiden tavoitteena on opettaa imusolut tunnistamaan koronavirus aiheuttamatta itse tautia, jotta imusolut aktivoituisivat puolustamaan nopeasti, kun ne kohtaavat koronaviruksen. Imusolujen kouluttamista rokotteilla kutsutaan rokotevasteeksi.

Rokotevaste syntyy imusolmukkeessa. Imusolmukkeet ovat huolellisesti järjestäytyneitä puolustusjärjestelmän keskuksia, jotka suodattavat vierasaineita, kuten viruksia ja bakteereja, niiden läpi virtaavasta imunesteestä. Imusolmukkeeseen on keskittynyt suuri joukko erilaisia puolustusjärjestelmän soluja, jotta ne voisivat tehokkaasti käynnistää puolustautumisen vierasaineita vastaan ja keskustella keskenään. Näitä imusolmukkeen tehtäviä sekä järjestystä ylläpitävät imusolmukkeen rakennesolut. Nämä rakennesolut muodostavat tavallaan imusolmukkeen seinät, ovet ja ikkunat.

Väitöskirjatutkimuksessani tutkin, miten imusolmukkeen rakennesolut reagoivat koronarokotteisiin varhaisessa vaiheessa. Toisin sanoen tarkastelen, miten koronarokotus vaikuttaa imusolmukkeen seiniin ja ikkunoihin ennen kuin imusolujen puolustuskoulutus alkaa. Tulosten perusteella rakennesolut mukauttavat imusolmukkeen toimintaa niin, että imusolmukkeen ympäristö olisi otollinen imusolujen kouluttamiselle eli rokotevasteen syntymiselle.

Selvittämällä, miten imusolmukkeen rakennesolut tukevat puolustautumista, voidaan löytää uusia keinoja vaikuttaa kehon puolustukseen taudinaiheuttajia vastaan. Esimerkiksi säätelemällä rakennesolujen reaktiota rokotteisiin kyetään kehittämään entistä tehokkaampia ja turvallisempia rokotteita, mikä on erityisen tärkeää pandemioiden kampittamisessa.

Pinja Thorén

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija immuunijärjestelmän tohtorikoulutuspilotti ImmuDocsissa. Hän tutkii väitöskirjatyössään imusolmukkeen rakennetta ja toimintaa.