– Meillä on käsissämme ihan uusi työkalu, jonka olemme vielä itse kehittäneet. Onhan se hienoa päästä tutkimaan sellaista, mitä kukaan muu ei ole tutkinut, professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Anne Roivainen säteilee.

Roivainen tarkoittaa uudella työkalulla positroniemissiotomografia (PET)-kuvauksissa käytettävää ⁶⁸Ga-DOTA-Siglec-9-radiolääkeainetta. Siglec-9 molekyyli esiintyy valkosolujen pinnalla ja sitoutuu niiden liikennettä ohjaavaan VAP-1 molekyylin kuin avain lukkoon. Radiolääkeaine kehitettiin Anne Roivaisen johdolla Turun PET-keskuksessa.

– Työ vei kymmenen vuotta ja tutkimuksen piti täyttää kaikki mille tahansa lääkekehitysprojektille asetetut kriteerit ja vaatimukset, Roivainen kertoo.

⁶⁸Ga-DOTA-Siglec-9 on ollut työkaluna myös nyt, kun Anne Roivainen on ryhmineen selvittämässä, kuinka syövän kemo- ja immunoterapiat vaikuttavat luuytimeen.

– Sirpa Jalkasen ryhmä sai jo aiemmin selville, että hoitojen aikana luuytimessä tapahtuu jotain VAP-1 molekyylille. Olemme nyt kuvanneet PET-kameralla neljä melanoomapotilasta ja näyttää todella siltä, että VAP-1:n taso luuytimessä nousee immunoterapian vaikutuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että luuytimessä on tulehdusreaktio ja immuunipuolustus toimii.

Se että, että immuunipuolustus toimii, on yleensä hyvästä, mutta joskus olisi eduksi, että valkosolujen toimintaa saadaan hillittyä.

– Akuuttia myelooista leukemiaa sairastavat potilaat saavat hoidoksi kantasolusiirtoja ja silloin tulehdusreaktio voi olla haitaksi. Meitä kiinnostaa, voisiko hoidon tuloksia parantaa käyttämällä VAP-1 inhibiittoreita eli VAP-1:n toimintaa hiljentäviä valmisteita. Niitä on jo kliinisessä käytössä, Anne Roivainen kertoo.

Uuden äärellä, tulosten merkitys vielä auki

Neljä potilasta on vasta alku tutkimukselle, johon halutaan mukaan yhteensä kolmekymmentä potilasta. Melanoomaan hoitoa saavien lisäksi haussa on keuhkosyöpä- ja leukemiapotilaita.  Anne Roivainen sanoo, että tutkimuksessa ollaan aivan uusien asioiden äärellä ja kukaan ei voi vielä varmasti tietää, mihin tulokset johtavat. Hän ei silti pidä tutkimustaan perustutkimuksena, vaan arvelee sen olevan lähempänä translationaalista tutkimusta. Yksi on varmaa: tätä ei ole kukaan muu tutkinut!

Anne Roivaisen ja Antti Sarasteen yhteisessä tutkimusryhmässä Turun PET-keskuksessa työskentelee neljätoista tutkijaa. Ryhmän kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa sydänlihastulehdus, suolistotulehdukset  ja lääkehoitojen tehon tutkiminen. Anne Roivaiselle tämä monipuolinen kattaus sopii erittäin hyvin.

– Innostun aina monenlaisista asioista ja haluan oppia koko ajan uutta, hän sanoo.

Gradunsa Anne teki Kuopiossa ja väitöskirjansa Turussa, lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian laitoksella. Väitöskirja käsitteli nivelreumaa. Sen jälkeen nuorella tutkijalla heräsi halu tehdä jotain ihan muuta, mikä merkitsi siirtymistä Turun PET-keskukseen ja oman tutkimusryhmän perustamista. Uppsalassa hän poikkesi opiskelemassa 68-gallium-kemiaa, ja sen jälkeen työt jatkuivat Suomessa Syöpäinstituutin apurahalla, akatemian tutkijatohtorina ja sen jälkeen  ja akatemiatutkijana.

–  Syöpä ja reuma ovat olleet urallani mukana, mutta ylipäätään voi sanoa, että olen tehnyt koko ajan ihmisen sairauksiin ja biologiaan liittyvää tutkimusta.

Entä mitkä ovat seuraavat haasteet?

– Meillä on kehitteillä uusi PET-radiolääkeaine, joka vaikuttaa niin hyvältä, että se pitäisi saada eteenpäin. Se vain vaatisi huomattavan paljon rahaa, vielä enemmän, mitä vaati aikanaan ⁶⁸Ga-DOTA-Siglecin-9:n kehittäminen, osin koska viranomaisvaatimukset ovat entisestään tiukentuneet. Antti Sarasteen kanssa meitä kiinnostaa myokardiitti, joka on vakava, erityisesti nuoria koskettava sydänsairaus. Sen todentaminen on hyvin vaikeaa eli siihen olisi löydyttävä taudin paljastava merkkiaine.

Liisa Koivula